Englannin pipo

Suhteellisen hieno Englannin pipo tuli vanhasta kuluneesta paidasta.

T-paidasta pipoja

Loppupelistä t-paidoista onki tosi helppo tehä pipoja. Kunhan siis ei tee mistää ihan luruH&M-paidoista.

Oon suorittanu kovasti tuotekehitystyötä ja nyt on lopultaki selvillä täydellisen pipon kaava. Tosin oon luullu tollee monta kertaa aikasemminki...

Viime vloppuna sain Katilta Tampereelta tosi hienon pinkin pipon. Kyl siinä omat vaihtarit rupes hävettään. Siispä on pitäny kovasti pohtia, et miten omista tulis parempia. Nyt onnas.

Ja toi pipo on aikalailla tehty rautalangasta väännetyn ohjeen mukaan. Tota ohjetta pitää toki vähä mukaella. Kääntöaukko kannattaa jättää tonne vuoripipon ylälaitaan. Ja missään nimes ei kannata ommella tohon reunaan ton ohjeen käskemää viimestä saumaa eiku neulosta eiku mikä se on? Jos siihen vetäsee sen viimesen ompeleen tohon pipon reunaan, piposta tulee tosi ihana lierihattu/lippapipo.

Niin ja suurta tuotekehittelyä on siis vaatinu toi pipon kaava. Alkuunhan tein pipoja fiilispohjalta ilman kaavoja. Ei välttis hyvä idea, ku on ihan liian tuuripeliä, et miten onnaa ja minkä kokonen tulee. Otin kaavat suosikki-H&M-pipostani. Tohonhan tietty vaikuttaa aina se, et millanen pipokausi on menos. Tällä hetkellä itelläni on menos suikulapipokausi, joten sellaset pipot on suokkareita.

Einolle pipo

Jälleen kerran linssilude-Gilbert leikkii hienosti mannekiinia.

Pöllöpipo

Mä olen taantunut. En enää osaa laittaa nettilinkkiä sillä tavalla kivasti tänne. Hmph. En siis löydä sitä pientä keltaista lappusta, jolle kirjoitin Petterin ohjeistuksen aikanaan muistiin.

Ohjeen sijainti on siis ilmoitettava näin: http://penguinpurls.blogspot.com/2008/12/who.html

Lankana käytin vihdoinkin (!) D:ltä tuparilahjaaksi (?) saamani BC Garnin Lucca-merinovillan. En ole oikein osannut päättää mitä siitä tekisin ja siksi se lanka-aarre on pyörinyt laatikossa iät ja ajat. Nyt hänestä tuli sitten pöllöpipo Einolle. Eino ei (luonnollisestikaan) suostunut kuvattavaksi pipo päässä.

Gilbertille uus pipo

No, nyt on tullu tehtyä palmikoita. Lopputulos: ensimmäinen lanka oli paras. Tempo toimii. Onneks äippä ei ollu ehtiny tuhlata kassillista lankoja, jotka jätin edellisellä reissullani tympiinnyttyäni ekaan prototyyppiin.

Tässä se on, täydellinen palmikkopipo:


Lainasin muuten kirjastosta "Neulomisen käsikirjan". Siinä on neuvotaan ihan pirun hyvin palmikot ja kirjoneuleet yms. Yritin ostaa sitä netistä, mutta painos on loppunu kustantajalta. Samoten on vastaava Stitch 'n Bitch. Piru.

Palmikkoo, palmikkoo, palmikkoo

Siis oon seonnu ihan totaalisesti palmikkoihin. Gilbert sai uuden pipon tossa pari päivää sitten. Nyt on puikois palmikkolapaset. Niihin ois tarkotus tulla vähä hienompi palmikko. Lupaan kautta kiven ja männyn laittaa niistä kuvan tänne, jahka valmistuvat.

Tässä siis Gilbertin palmikkopipo.

Pipo pakkasille

Malli: oma
Lanka: Dagnylta lahjaksi saatua

Oon vihdoin saanut käytettyä sitä kaikkein ihaninta lahjalankaa. Yllättäen en keksinyt mitä muuta siitä tekisi kuin pipoja. Yhden punaisen pipon lähetin jo lahjaksi ja harmaasta langasta syntynyt idioottihelppo pipo jäi pojan käyttöön. Tein suljettuna ensin joustinta, sitten sileää ja kun tarpeeksi pitkä päättelin kaikki silmukat kerralla. Vielä ompelin sauman ylhäältä kiinni. Ei paljon helpommaksi ja nopeammaksi pipon tekeminen tule.

Isomman miehen lippapipo

Ohje: Suuri Käsityölehti (10/2007)
Lanka: Sandness Alfa

Lippapipo herra P:lle, joka ei halunnut tulla kuvatuksi blogimerkintää varten. Kiitos kuvan mallille, jolle pipo sopii niin hyvin, että pitänee tehdä hänelle oma.

Ihan älyttömän helppo, mutta silti hauska pipo. Joustinta koko matka ja tuikitavalliset kavennukset päälaella. Vanha, ei enää käytössä oleva lippis tuli hyötykäytettyä, kun siitä leikattiin lippa tähän pipoon.

Lippapipo

Ohje: Coffeebra-blogista

Lanka: Novitan pehmovauva

Kun luovuimme niiden tiedät-kyllä -minkä tekemisestä, sain tehtyä tän lippapipon, jota aiemmin jo hehkutin. Tuli mun mielestä tosi kiva, ja oon melko lailla ylpeä itestäni, kun tein ekaa kertaa ikinä ei-suomenkielisellä ohjeella jotakin, eikä se edes niin hankalaa ollut. Joutuu tekemään kyllä vielä muutaman tällaisen, kun oli tosi nopsa tehdä. Oikeastaan yhdessä illassa valmistui. Pitäisi myös koittaa suurentaa mallia ja tehdä itelle. Hmm... miten mahtaa sellaisesta selviytyä.

Tuo lanka on jotain Novitan pehmovauva-lankaa, jota ostin kun halvalla sai. Kivaa pienen pipoon, kun on oikeesti tosi pehmeetä.

Kuva on isomman ja pienemmän miehen kuvaussessiosta. Kuvana kiva, vaikka piposta olisi ehkä hyvä ottaa myös sivulta ja hieman yläviistosta kuva. Saatan ottaakin, jos olen oikein reipas tässä joku hetki.

Uusia, löysiä pipoja

Ohje: Drops design
Lanka: Drops Karisma (väri 11)

Oon nyt näitä pipoja tehnyt jo kolme. Kaksi tosta Karisma-langasta, joka olis mun ykkössuokkari ellei se olis hiukan kalliimpaa ja harvemmasta paikasta hankittavaa mitä 7-veljestä. Yhden noista pipoista tein pinkistä seiskaveikasta ja toimi mun mielestä silläkin langalla. Itelle voisi vielä tehdä tällaisen. Ostin itse asiassa jo lankaakin siihen tarkoitukseen. Nyt voi heiluttaa puikkoja, kun on se ompelukone kiukustunut mulle.

Edit. Ihmiselle, joka ei ole ennen tehnyt patenttineuletta, on mielestäni tuo Dropsin ohje jotenkin vaikeaselkoinen. Itse tein ainakin hyvän matkaa väärin, ennen kuin Internetin ihmeellisestä maailmasta löysin paremmat ohjeet patenttineuleen tekemiseksi. Ainakin täältä löytyy selkeämmät neuvot kuvineen.



Uusi pipo samalla ohjeella ja langalla. Tämä on itselle. Tykkään.

Edit 2. Joulupukki muisti yhtä kilttiä tonttutyttöä samanlaisella pipolla viime jouluna. Ohje on sama, mutta todetuksi tuli että Novitan 7-veljestä lanka soveltuu tähän pipoon hyvin myös.

Vanha pipo

Tein keltaisen pipon siskolle jokin aika sitten tilauksesta. Olin jo ihan unohtanut koko pipon, mutta nyt kun se oli siskon päässä viikonloppuna niin muistui mieleen. Ihan onnistunut peruspipo, mun mielestä. Lanka on, mikäs muukaan, 7-veikka.

Ps. Kuvan mallille pipo on hieman väljä vielä.